Säännöt

 

K A A P E L I N  S A I R A U S K A S S A N

SÄÄNNÖT 1.1.2019

 

YLEISET MÄÄRÄYKSET

 

                                                                 1 §

 

   Vakuutuskassan nimi on Kaapelin sairauskassa.

   Kassan kotipaikka on Kirkkonummi.

 

                                                                 2 §

 

   Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen.

   Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

   Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

 

                                                                 3 §

 

   Kassassa on oltava vähintään 100 sellaista jäsentä, jotka ovat 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuja työsuhteessa olevia henkilöitä.

 



 

 TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

 
 
 

                                                                 4 §

 

 

    Kassan toimintapiirin muodostavat

 

 

1.     Prysmian Group Finland Oy nimiseen yhtiöön Pikkalassa työsuhteessa olevat työntekijät.

2.     Oy Lival Ab nimiseen yhtiöön Pikkalassa työsuhteessa olevat työntekijät.

3.  Purso Oy nimiseen yhtiöön Pikkalassa työsuhteessa olevat työntekijät.

4.  Fazer Makeiset Oy nimiseen yhtiöön Vantaan Vaaralassa työsuhteessa olevista työntekijöistä ne, jotka 31.5.2017 saakka kuuluivat Kaapelin sairauskassaan.

5.     ISS Monitaito Oy nimiseen yhtiöön Pikkalassa työsuhteessa olevista työntekijöistä ne, jotka näiden  sääntöjen tullessa voimaan olivat kassan jäseniä.

6.     Caverion Suomi Oy nimiseen yhtiöön Pikkalassa työsuhteessa olevat työntekijät sekä saman yhtiön Tampereella työsuhteessa  olevista työntekijöistä ne, jotka näiden sääntöjen tullessa voimaan olivat kassan jäseniä.

7.     Grid Solutions Oy nimiseen yhtiöön Tampereella työsuhteessa olevat työntekijät.

8.     Maintpartner Oy nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevista työntekijöistä ne, jotka näiden sääntöjen tullessa voimaan olivat  kassan jäseniä.

9.     Maintpartner Expert Services Oy nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat työntekijät ja toimihenkilöt.

10.     SwissportOy nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevista työntekijöistä ne, jotka 31.12.2016 kuuluivat Kaapelin sairauskassaan.

11.    Sigma Trukit Oy nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat työntekijät.

 

    Edellä mainittuja yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä osakkaaksi. Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa osakkaalta pääasiallisen toimeentulonsa. Toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja enintään kolme kuukautta kestäväksi. Lisäksi toimintapiiriin voivat kuulua osakkaan palveluksesta eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle siirtymistään olleet kassan jäseninä yhdenjaksoisesti vähintään 20 vuotta.

    Kassan jäseniä ovat kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat työsuhteessa osakkaaseen olevat henkilöt ja jäsenyys on pakollinen kaikilla muilla, paitsi Maintpartner Expert Services Oy:n toimihenkilöillä, jotka ovat oikeutettuja liittymään kassan jäseniksi edellyttäen, että jäsenyyttä on haettu kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta.

    Osakkaan palveluksesta eläkkeelle siirtynyt henkilö, joka on ollut kassan jäsenenä 2 momentissa mainitun ajan, mutta jonka jäsenyys kassassa on päättynyt ennen eläkkeelle siirtymistä, voi uudelleen liittyä kassan jäseneksi eläkkeelle siirtymisen tapahduttua. Jäsen saa tällöin lukea hyväkseen aikaisemman jäsenyytensä näitä sääntöjä sovellettaessa.

    Eläkkeelle siirtyvän henkilön on ilmoitettava jäsenyyden jatkamisesta kassalle kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon eläkepäätöksestä. Samassa määräajassa on haettava 4 momentissa tarkoitettua uutta jäsenyyttä.

    Kassan hallituksen tehtävänä on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo. Työsuhteessa olevan henkilön pakollinen jäsenyys alkaa työsuhteen alkaessa ja vapaaehtoinen jäsenyys sekä eläkkeellä olevan henkilön 4 momentissa tarkoitettu uusi jäsenyys alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana jäsenyyden edellytysten olemassaolo on todettu.


 
 

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

 
 
 

                                                                 5 §

 

   Työsuhteessa oleva jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Sääntöjen 4§:n 3 momentissa tarkoitettu vapaaehtoinen jäsen voi erota kassasta tätä ennen tekemällä kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty. Tehtyään eroamisilmoituksen työsuhteessa oleva henkilö ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi saman työsuhteen aikana.

   Eläkkeellä oleva kassan jäsen eroaa kassasta tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Eläkkeellä oleva jäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kuuden kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

   Eläkkeellä oleva henkilö, joka eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi.

   Jäsentä ei voida erottaa kassasta.

 

 

 

 

                                                                 6 §

 

   Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään kolme kuukautta ennen eroamispäivää.

   Osakasta ei voida erottaa kassasta.

 

                                                                 7 §

 

   Jäsenellä tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

 


 
 

VAKUUTUSMAKSUT

 

 

                                                                 8 §

 

   Kassan jäsenmaksu on työsuhteessa olevalta kassan jäseneltä 1,3 prosenttia jäsenen osakkaalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään 2,2 prosenttia hänen työsuhteidensa perusteella saamistaan eläkkeistä. Palkkaa ja eläkettä samanaikaisesti saavalta henkilöltä peritään jäsenmaksu sekä palkasta että eläkkeestä ja häneen sovelletaan näiden sääntöjen mukaisia työsuhteessa osakkaaseen olevaa henkilöä koskevia määräyksiä.

   Osakkaan kannatusmaksu on 0,4 prosenttia palveluksessaan oleville kassan jäsenille maksamistaan 1 momentissa tarkoitetuista palkoista.

 

                                                                 9 §

 

   Osakas pidättää työsuhteessa olevan jäsenen jäsenmaksun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.

   Eläkettä saavan jäsenen on toimitettava kassalle jäsenmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot ja suoritettava jäsenmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla. Hallituksella on oikeus harkita maksun perustana olevan eläketulon määrä, mikäli jäsen ei toimita kassalle maksun määräämistä varten tarvittavia tietoja.

   Palkoista kertyvää jäsenmaksua vastaava kannatusmaksu tilitetään samalla kertaa kuin sitä vastaava jäsenmaksuerä.

 

                                                                 10 §

 

   Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 8 §:ssä mainittuja maksuja enintään 25 prosentilla. Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaan suostumus. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

 


 

ETUUDET

 
 

                                                                 11 §

 

     Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 13 §:ssä tarkoitettu vähennys.

     Kustannuksina korvataan:

     1 a) lääkärinpalkkio; ei kuitenkaan hammaslääkärinpalkkiota, eikä hammashoitoon liittyvää muun lääkärin palkkiota, jotka korvataan 7 a ja b kohdan perusteella. Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä palkkiota ei myöskään korvata, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi; sekä

        b) terveyskeskuksen avohoidon lääkäripalvelusta johtuva käynti-, vuosi- ja päivystysmaksu, lukuunottamatta hammashoidosta johtuvaa maksua, joka korvataan 7 a kohdan perusteella, sekä terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu, päiväkirurgiamaksu, sekä sarjassa annettavasta hoidosta johtuva maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin määriin saakka;

     2 a) julkisen sairaalan ja terveyskeskuksen lyhytaikaisesta laitoshoidosta, yleissairauksien ja psykiatrian toimintayksiköissä annetusta hoidosta johtuva hoitopäivämaksu sekä päivä- ja yöhoidon maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin määriin saakka, lukuunottamatta saman asetuksen mukaisen terveydenhuollon maksukaton ylittymisen jälkeen yleissairauksien toimintayksiköissä perittävää alennettua hoitomaksua ja psykiatrian toimintayksiköissä perittävää maksua; sekä

        b) yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua, ja ellei hoito ole 1-7 kohdan nojalla muutoin korvattavaa;

      3 ) lääkärin määräämät lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet, lukuunottamatta sairausvakuutuslain mukaisia ylemmän erityiskorvausluokan ja sairausvakuutuslain mukaisen vuotuisen lisäkorvausrajan ylittäneitä lääkkeitä, ja silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Tästä poiketen lääkekustannuksista maksetaan korvaus myös sairausvakuutuslain mukaisen alkuomavastuun osalta. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu;

      4 a) lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset ja patologian alaan kuuluvat tutkimukset sekä niihin liittyvä näytteenotto silloin, kun ne ovat myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavia;

         b) lääkärin määräämät radiologiset tutkimukset, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;

         c) 75 prosenttia lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista, yhteensä enintään 20 hoitokerralta kalenterivuodessa silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa;

         d) lääkärin määräämä valohoito silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa;

         e) 75 prosenttia kiropraktiikkahoidosta;

         f) 75 prosenttia lääkärin määräämästä naprapaarin antamasta hoidosta enintään 5 hoitokerralta kalenterivuodessa;

         g) 75 prosenttia lääkärin määräämästä osteopaatin antamasta hoidosta enintään 5 hoitokerralta kalenterivuodessa;

         h) lääkärin määräämä kynsien ureahoito; sekä

         i) lääkärin määräämä jalkahoito;

      5 a) 50 prosenttia lääkärin määräämien muiden kuin 5 b kohdassa tarkoitettujen apuvälineiden ja tekojäsenten ensimmäisestä hankkimisesta 840 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus; sekä

        b) lääkärin määräämien jalkatukien, tukisukkien, tukiliivien sekä muiden tukisidosten hankkiminen aikaisintaan vuoden väliajoin 50 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti;

      6 a) optikon näöntarkastusmaksu;

         b) vähintään yhden vuoden yhdenjaksoisesti kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien tai piilolinssien hinta 350 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, jos uudet silmälasit on hankittu sen jälkeen, kun on kulunut vähintään kaksi vuotta edellisten korvattujen lasien hankkimisesta; sekä

      7 a) vähintään yhden vuoden yhdenjaksoisesti kassaan kuuluneelle hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty muu kuin 7 b kohdassa mainittu palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 400 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista. Korvaus lasketaan sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen jälkeen jäävästä omavastuusta, eikä siitä tehdä sääntöjen 13 §:ssä mainittua vähennystä; sekä

        b) hammaslääkärin ja hammashoitoon liittyvän muun lääkärin leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perimä palkkio, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito, joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua.




 

                                                                 12 §

 

     Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1)      tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai

2)      yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3§:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

     Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

     Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa.

     Edellä 11 §:n 2 momentin 5, 6 ja 7 a kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan viimeistään huhtikuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.

 

                                                              13 §

 

Jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustusta 200 euroa, mikäli jäsen on kuulunut sairauskassaan yhtäjaksoisesti vähintään 10 vuotta. Hautausavustuksen määrä voidaan huhtikuun varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen oli kuollessaan avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

 

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

 

                                                                 14 §

 

   Edellä 11 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain (1224/2004) tai muun Suomen lain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä. Korvausta ei myöskään makseta siltä osin, kun jäsenellä on oikeus saada korvausta jonkin osakkaan kustantaman vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

   Lisäksi edellä 11 §:n 2 mom 1b ja 2a kohdissa määriteltyjä etuuksia yhteensä kassa suorittaa vain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaisen vuosittaisen terveydenhuollon maksukaton täyttymiseen saakka ja 11 §:n 2 mom 3 kohdassa määriteltyjä lääkekorvauksia sairausvakuutuslain (1124/2004) mukaisen vuotuisen omavastuuosuuden täyttymiseen saakka.

 

 

                                                                 15 §

 

   Kassan vastuu alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia.

 


 
 

ETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

 

 

                                                                 16 §

 

   Edellä 11 §:ssä tarkoitettuja etuuksia ei suoriteta siltä ajalta, minkä jäsen on:

   1) palkattomalla lomalla muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi, kuten hoito-, opinto- tai vuorotteluvapaalla;

   2) palkattomalla lomalla sairauden vuoksi yli sairausvakuutuslain mukaisen enimmäispäivärahaoikeuden ajan;

   3) poissa työstä työnseisauksen tai lomautuksen vuoksi yhdenjaksoisesti yli yhden kuukauden.

Edellä 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa 11 §:n mukaisia korvauksia voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.

 

                                                                 17 §

 

   Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä etuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

 

                                                                 18 §

 

   Kassa on etuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

   Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

   Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuunottamatta.

 

                                                                 19 §

 

   Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella korvattavasta hoidosta.

   Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

   Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

 


 

ETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

 
 

 

                                                                 20 §

 

   Näiden sääntöjen mukaista etuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

   Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

   Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan korkolakia (633/1982).

 

                                                                 21 §

 

   Näiden sääntöjen 11 §:n mukainen korvaus voidaan 14 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

 

                                                                 22 §

 

   Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista etuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

   Aiheettomasti maksettu etuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

   Aiheettomasti maksettu etuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista etuuksista.


 

MUUTOKSENHAKU ETUUSPÄÄTÖKSEEN

 

 

                                                                 23 §

 

Kassan etuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.


 

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

 

 

 

                                                                 24 §

 

   Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

   Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

   Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

   Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

 

                                                                 25 §

 

   Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

   Käyttörahastoa saadaan käyttää:

   1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

   2) hallituksen harkinnan mukaan 11 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä

   3) 16 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen.

   Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten etuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

 


 

VASTUUVELKA

 

 

                                                                 26 §

 

   Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien etuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.


 

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

 

 

                                                                 27 §

 

   Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

   Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

 

 

 

                                                                 28 §

 

   Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

   Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

 


 

TILINTARKASTUS

 

                                                                 29 §

 

   Kassalla on oltava yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

   Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

   Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

  Tilintarkastajan valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.

 

 

 

                                                                
 

KASSANKOKOUS

 

 

                                                                 30 §

 

   Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä ja osakkaalla on oikeus osallistua.

   Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa tai Helsingissä.

 

                                                                 31 §

 

   Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä.

   Osakkaat edustavat kassankokouksessa äänimäärää, joka yhteensä on 10 prosenttia kokouksessa edustettuina olevien jäsenten yhteisestä äänimäärästä. Äänimäärä jakautuu osakkaiden kesken heidän edelliseltä tilikaudelta maksamiensa kannatusmaksujen osoittamassa suhteessa.

   Jäsenen asiamiehen ja osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

   Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

 

                                                                 32 §

 

   Varsinainen kassankokous pidetään vuosittain viimeistään huhtikuussa.

 

   Varsinaisessa kassankokouksessa;

   1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

   2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

   3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;

   4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

   5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat

antaa aihetta;

   6) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;

   7) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

   8) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä

   9) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

 

                                                                 33 §

 

   Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

   Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Vakuutusvalvontavirasto taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

   Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

 

                                                                 34 §

 

   Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

   Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka on julkaistava kassan verkkosivuilla. Kokouskutsu on lisäksi lähetettävä erikseen osakkaalle.

 

                                                                 35 §

 

   Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

   Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävilläolosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

   Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

 

                                                                 36 §

 

   Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

   Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

   Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

 

                                                                 37 §

 

   Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

   Jäsenellä ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

 

                                                                 38 §

 

   Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääräänsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten ja osakkaan nähtävänä.



 

HALLITUS

 

 

                                                                 39 §

 

   Kassan hallitukseen kuuluu seitsemän varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.

   Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan jäsenet valitsevat kuusi varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Osakkaat valitsevat yhden varsinaisen jäsenen varajäsenineen. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta.

   Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi päättyy uuden vaalin toimittavan kassankokouksen päättyessä. Hallituksesta eroaa joka vuosi kaksi kassan jäsenten valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen sekä joka kolmas vuosi yksi osakkaiden valitsema varsinainen jäsen varajäsenineen.

 

                                                                 40 §

 

   Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

   Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

   1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

   2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

   3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

   4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 45 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;

   5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

   6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

   7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 44 §:n mukaisesti.

 

                                                                 41 §

 

   Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

   Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

   Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on saapuvilla.

   Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

   Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

                                                                 42 §

 

   Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

   Pöytäkirjaan on merkittävä:

   1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

   2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

   3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

   4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.


 
 

KASSANJOHTAJA

 

 

                                                                 43 §

 

   Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

 


 
 

KASSAN NIMENKIRJOITUS

 

 

                                                                 44 §

 

   Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

 


 

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

 

                                                               45 §

 

  Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

   Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.


 

OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

 
 

 

                                                                 46 §

 

   Jos osakas haluaa muuttaa 8 §:n 2 momentissa mainittua kannatusmaksua tai peruuttaa muita näissä säännöissä olevia osakasta koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kolme kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

   Jos osakkaan antama vakuutuskassalain 15 §:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.

   Saatuaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi. Samoin on meneteltävä, jos osakas on tehnyt 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun eroamisilmoituksen.

 


 
 
 

JAKAUTUMINEN

 
 

 

                                                                 47 §

 

   Kassa voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla, jos kassan jäsenistä vähintään yksi kymmenesosa kolmen kuukauden kuluessa eroaa ja siirtyy toisen sairauskassan jäseneksi.

 

 

KASSAN PURKAMINEN

 

 

                                                                 48 §

 

   Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:

   1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;

   2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä

   3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

 

                                                                 49 §

 

   Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa, jollei kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tee päätöstä, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tarkoitukseen.